Tosiaan on jäänyt taas tämä päivittäminen vähälle. Sen ehkä selittää kun kirjoittaja käy koulua, tekee kahta työtä ja yrittää samalla löytää aikaa sekä koirupojalle että hevosille kavereista ja poikaystävästä puhumattakaan. Onneksi tuo äitimuori jaksaa tekstejä kirjoittaa ja minä vain lisäilen...ainakin osan aikaa ;) Tässä Anu-äitin kirjoituksia viikonlopulta. Kuvia ei valitettavasti ole kun kamera unohtui kotopuoleen. Ehkä seuraavalla kerralla...
Written by Anu:
Meillä tuntuu tämä blogin kirjoitus olevan pikkuisen hakusessa, tuntuu ettei millään ehdi ihan kaikkea edes kertomaankaan...saati sitten kuvaamaan-sorry!
Nyt vietimme viikonloppua taas mökillä, siis Ilkka, minä ja Buno, ja ensimmäistä kertaa Buno hyppäsi autoon ihan itse, arvasikohan, että vapaa viikonloppu on edessä...
Mökille pääsimme perjantaina vasta pimeän jo saavuttua, mutta eipä se haitannut sitä riemun määrää kun sai vapaana hurjastella, vaikka kaikki vähän pelottikin ;) Anu-emäntä lähti saunasta kastautumaan järveen ja Buno tietysti seuraamaan vauhdilla-kuinkas ollakaan pimeässä rannassa tuli vesi vastaan-masukarvat kastuivat ennen kuin poika kääntyi ympäri ja kirmasi takaisin mökille kuin salama. Toivottavasti vesikoira ei saa traumoja moisesta kylmästä kyydistä...
Yö nukuttiin sikeästi koko konkkaronkka ja vasta aamulla kello 09:00 Buno venytteli itsensä pitkäksi pojaksi ja kävi aamupisulla-uskomaton suoritus! Tosin sisäsiisteys on aika hyvin jo hanskassa, paperit on varmuuden vuoksi kotona Lempäälässäkin vain ulko-oven edessä.
Aamupalan jälkeen sitten mentiin pihalle pihatöihin porukalla, pensaiden ja ruusujen leikkausta ja kesäkukkalaatikoiden tyhjennystä-siinä sai pienet jalat monta retkeä tehdä kun yritti pitää isännän ja emännän väliä juosta ja haukullakin vähän yrittää komentaa niitä tontin laidoilta samaan suuntaan. Innokkaana apulaisena vietiin rantaan monta risua tulevaan juhannuskokkoon ja taisi sieltä muutama risu tulla poiskin :D
Iltapäivällä teimme pienen jäljen pentukoulussa opitulla tavalla ja sepä olikin mukavaa. Bunon nenävärkki teki töitä ja palkka löytyi-tällaista täytyy harjoitella kotonakin.
Naapuri tuli tervehtimään ja tietysti hirvtti ja piti vähän haukahtaakin, mutta naapurin tuoma makupala kelpasi ja hetken ujosteltua samalla sohvalla istuttiin kuin vanhat ystävät konsanaan. Emännän kanssa Buno lähti illalla saattamaan naapuria ja se vasta olikin jännittävää, kun oli ihan pilkkopimeää! Taskulamput ja kuu valaisivat maisemaa ja varjoja oli ihan hirveästi ja lehdet rapisivat ja hajuja oli ihan mahdottomasti, mutta matkasta selvittiin mökin lämpöön ja valoon innosta pomppien, mutta emännän lähellä pysyen.
Sunnuntaiaamuna Buno lähti emännän kanssa pikku lenkille hakemaan kalliolta jäkälää ja puolukanvarpuja Lempäälän syyskoristeisiin. Mukava kirmailu kalliolla keskeytyi kun iso musta korppi lensi raakkuen yli ja ääni sai Bunon pakenemaan emännän jalkojen suojaan. Hetken siinä rauhoituttiin ja matkaa jatkettiin ja ihanaa palleroporonjäkälää ja puolukanvarpuja saatiin koppa täyteen :) Pihalla sitten pitikin jo vähän isotella ja haukkua ja näykkiä emännän nilkkoja, mistä emäntä tietysti murisi musertavasti ;)
Matka kotiin Lempäälään sujui torkutellen takapenkillä, pisutauolla käytiin matkan puolessa välissä ja kotiin saapui taas monta elämystä rikkaampi pikkuinen koirapoika.
Tulevan viikon tapahtumia odotellen....
