Kaupunkielämää

Viikonloppuna Buno tutustutettiin suuren kaupungin Tampereen keskustaan. Tutustuminen aloitettiin Frenckelin aukiolta, josta matka jatkui Vanhan kirkon ohi Tampereen Teatterille ja siitä yli Hämeensillan. Kulku sujui varsin mallikkaasti vaikka lauantailiikenteessä ihmisiä vilisi ja autoja, busseja, polkupyöriä oli niin ettei pieni pää ehtinyt edes kaikkia huomatakkaan, varsinkin kun emännän vasemassa kädessä tuoksuivat lihapullat. Tiukka katsekontakti ja emännän jatkuva kehu auttoivat hillitsemään suurinta pelkoa.


Sitten päätimme suunnata hieman rauhallisemmalle reitille ja suunnistimme Sorsapuistoon - voi kun siellä oli monta pulua, jotka piti lennättää ilmaan ja sitten katsoa hämmästyneenä, kun ne parvessa lehahtivat taivaalle - ei löytynyt leikkikaveria.  Matka jatkui kohti Tuomiokirkkoa ja matkalla tavattiin monta ystävällistä ihmistä, jotka ohi mennessään kehuivat Bunoa kauniiksi ja kiltiksi pikku koiraksi.  Kyllä siinä emäntäkin vähän röyhisti rintaansa  :)


Rautatiekadulla, joku onneton autoilija tööttäsi ja silloin lennettiin seinän viereen vapisemaan, siinä odoteltiin vähän aika ja Rautatiepuistossa taas lennäteltiin puluparvi ilmaan.  Itsenäisyyskadun tunnelin kova melu ja ihmispaljous olivat sitten liikaa ja emännän piti kantaa poika tunnelin toiseen päähän.


Sitten isäntä jo soittelikin, että asemalla odotellaan - ylpeästi rinta rottingilla sinne suunnistettiin ja askel oli kuin ikänsä keskustassa liikkuneella koiralla.  Kotimatkalla Lempäälään uni maittoi ja vielä seuraavana päivänäkin  kuten kuvasta näkee.